Hyvinvointialueet valitsevat asukkaita valtion tukemiin erityisryhmäkohteisiin sekä valvovat alueensa asukasvalintoja. Tässä ohjeessa vastataan erityisesti näiden erityisryhmäkohteiden asukasvalintaan liittyviin kysymyksiin.
Mitä eroa on tavallisissa (valtion tukemissa) vuokra-asunnoissa ja erityisryhmäkohteissa asukasvalinnalla?
Erityisryhmäkohteiden asukasvalinnassa noudatetaan samoja asukasvalintaperusteita kuin tavallisissakin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Erityisryhmäkohteissa on lisäksi otettava huomioon, että asunnot kohdentuvat nimenomaan nimetylle erityisryhmälle. Esimerkiksi senioritalon asukkaaksi valitaan vain +55-vuotiaita hakijoita.
Jos kyseessä ovat tuki- tai palveluasumisen asunnot, tulee asukasvalinnassa selvittää hakijan tarve kyseiselle asumispalvelulle. Hakijan tuki- tai palveluasumisen tarve selvitetään lääkärin tai muun alan asiantuntijan kirjallisella lausunnolla. Kirjallisessa lausunnossa tulee käydä ilmi hakijan sairauksien ja/tai vammojen johdosta syntynyt tuki- tai palveluasumisen tarve.
Sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaisessa asumisessa noudatetaan samoja edellä mainittuja asukasvalintaperusteita, jos kyseessä on arava- tai korkotukilainalla rahoitettu kohde.
Usein kysyttyjä kysymyksiä erityisryhmien asumiseen liittyen
Riittääkö tuki- tai palveluasumisen paikan myöntämiseen pelkkä asunnontarve, palvelutarpeenarviointi, maksusitoumus tai palveluseteli?
Ei riitä, jos kyseessä on käyttö- ja luovutusrajoitusten alainen valtion tukema kohde. Tällöin asukkaat valitaan lakisääteisten asukasvalintaperusteiden mukaan ja valintaan vaikuttaa hakijan asunnontarpeen lisäksi varallisuus ja tulot sekä etusijajärjestys.
Pelkkä palvelutarpeenarviointi, maksusitoumus tai palveluseteli ei riitä perusteeksi asunnon myöntämiseen.
Palveluasuntoa haettaessa hakijan kotipaikkakunnalla ei ole määräävää merkitystä. Asunto pyritään kuitenkin osoittamaan henkilön itsensä tai hänen omaistensa toiveiden mukaisesti, jos asuntoja on vapaana ja muut ehdot täyttyvät.
Miten ympärivuorokautisen palveluasumisen varallisuusraja eroaa muista sosiaalihuoltolain 21 § asumismuodoista?
Ympärivuorokautisen palveluasumisen varallisuusrajojen laskentakaava on määritelty asumisajan lyhyeen kestoon ja korkeampaan asumisen kustannukseen perustuen erilaiseksi, kun muiden sosiaalihuoltolain 21§ asuntojen.
Maksimivarallisuus saadaan laskemalla yhteen se summa, joka muodostuisi, jos asukas maksaisi ympärivuorokautisen palveluasumisen keskimääräistä vuorokausihintaa 2,7 vuoden ajan (2,7 vuotta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ilmoittama keskimääräinen asumisaika).
Lasku tehdään kertomalla vuorokausihinta 2,7:llä ja tämän jälkeen 365:llä (vuodessa olevien päivien määrä). Tuloksena on suurin sallittu varallisuus, joka hakijalla voi olla valtion tukemaan vuokra-asuntoon valitsemiseksi.
Laskentakaava
Onko mahdollista käyttää yksilöllistä harkintaa?
Yksilöllinen harkinta on lähtökohta, mutta sen tulee tapahtua arava- ja korkotukilakien ja asetusten sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen ohjeiden puitteissa. Tilannetieto selviää, kun asukasohjauksessa selvitetään henkilön taloudellinen tilanne. Ohjauksen kohteeseen tulisi perustua saatuun tietoon ja keskusteluun henkilön ja mahdollisesti hänen omaistensa kanssa.
Jos henkilö on varakas, voiko esittää toiveita vai pääseekö vain sinne, missä ei ole muita vähävaraisempia hakijoita?
Toiveita voi ja tuleekin esittää. Asiakasohjauksessa selvitettyyn tietoon perustuen tarjotaan henkilölle valtion tukema vuokra-asunto tai vapaarahoitettu vuokra-asunto.
Mitä tarkoittaa asumistuki ja miten sitä haetaan? Miten se liittyy valtion tukeman asunnon hakemiseen?
Hyvinvointialueen järjestämän asumispalvelun asukkaat saavat yleisesti eläkkeensaajan asumistukea. Eläkkeensaajan asumistukea voi saada, jos asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.
Miten toimitaan, jos kohteessa on tyhjiä asuntoja?
Valtioneuvoston asetuksen (166/2008) 8 §:n mukaan, asukkaiksi voidaan valita muitakin hakijoita, silloin kun asukasvalintaperusteiden mukaiset edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole. Asukkaaksi on tällöin kuitenkin valittava hakija, jonka olot ovat lähinnä asukasvalintaperusteiden mukaisia edellytyksiä.
Jos kohteessa on runsaasti tyhjiä asuntoja, voidaan asukasvalintaperusteissa joustaa, esimerkiksi valita hieman suurituloisempia tai varakkaampia hakijoita. Ensisijaisesti asuntoja tarjotaan kuitenkin etusijajärjestyksen mukaisesti kiireellisimmässä asunnontarpeessa oleville, vähävaraisille ja pienituloisille hakijoille.
Voiko asukkaille tehdä määräaikaiset vuokrasopimukset, jotka päättyvät silloin, kun asukkaan palveluntarve päättyy?
Ei voi, vuokrasopimus tehdään lähtökohtaisesti aina toistaiseksi voimassa olevaksi. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa arvioidaan henkilön asumiskykyä esimerkiksi aikaisempien vuokranmaksuvaikeuksien vuoksi. Tällöin on mahdollista tehdä alkuun määräaikainen vuokrasopimus. Vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, jos asuminen sujuu hyvin.
Asukkaan palveluntarpeen muutos tai sen poistuminen ei saa tarkoittaa sitä, että asuminen vaarantuu tai päättyy.
Vuokrasopimuksia ja palvelusopimuksia ei saa sitoa toisiinsa.
JavaScript errors detected
Please note, these errors can depend on your browser setup.
If this problem persists, please contact our support.
