Hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin kuuluu asukasvalinnan valvonta. Tässä ohjeessa vastataan asukasvalinnan valvontaan liittyviin kysymyksiin.
Kenen tehtävä on valvoa asukasvalintaa?
Kunnat ja hyvinvointialueet valvovat asukasvalintoja. Valvonta perustuu seuraaviin lainkohtiin:
aravarajoituslaki (1190/1993), 4 d §
laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), 11 d §
laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (574/2016), 24 §
Valvovatko kunnat ja hyvinvointialueet samoja kohteita vai miten valvonta jaetaan?
Kunnat valvovat niin sanottujen tavallisten valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa sekä niiden erityisryhmien, joiden asumispalveluiden järjestäminen ei kuulu hyvinvointialueille. Tällaisia erityisryhmäasuntoja ovat esimerkiksi opiskelija- ja nuorisoasunnot sekä tavalliset seniorivuokra-asunnot.
Hyvinvointialueet valvovat sellaisten asuntojen asukasvalintoja, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa. Tällaisia asuntoja ovat esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen kohteet, yhteisöllisen asumisen ja erilaisen tukiasumisen kohteet.
Usein kysyttyjä kysymyksiä asukasvalinnan valvonnasta
Voiko hyvinvointialue sekä tehdä että valvoa asukasvalintoja (ns. etukäteisvalvontana)? Voiko sama henkilö tehdä molempia, eli valita asukkaita ja valvoa valintoja?
Hyvinvointialueilla on asukasvalinnassa kaksi roolia: toisaalta hyvinvointialueella tehdään asukasvalintoja (esimerkiksi ensivuokralaisena tai toimeksiannosta) ja toisaalta valvotaan niitä (lakisääteinen tehtävä). Asukasvalintojen valvonta on syytä pitää erillään asukasvalintoja tekevästä tahosta.
Eri tehtäviä tulisi hoitaa eri henkilöiden toimesta.
Valvojan usein kysymät kysymykset
Mikä on valvontatapapäätös?
Valvontatapapäätös on nimensä mukaisesti päätös, jossa viranomainen määrittelee valvottavat asiat ja valvonnan toteuttamistavat. Valvontatapapäätös annetaan tiedoksi hyvinvointialueella valtion tukemia vuokra-asuntoja omistaville yhteisöille. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta (Varke) on saatavilla lisäohjeita valvontatapapäätöksen laatimiseen.
Mistä saan tiedon alueella olevista valtion tukemista kohteista?
Varkesta voi pyytää sähköpostitse hyvinvointialuekohtaisen taulukon. Taulukosta voi myös tarkistaa kohteiden käyttö- ja luovutusrajoitusajat.
Voiko Varkelta saada tiedon siitä, mikä kohde on sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaista asumista?
Varken tietojärjestelmälistaus kerää tiedot rahoituksen ja rajoitusten osalta. Kohteiden käytön voi kysyä Lupa- ja valvontavirastosta. Lisätietoja: Viranomaisvalvonta (Lupa- ja valvontavirasto).
Oletus on, että tieto löytyy hyvinvointialueelta ja alueen Modulo-kiinteistötietojärjestelmästä, jota kunkin hyvinvointialueen kiinteistötoimi hallinnoi.
Miten asukasvalinnat raportoidaan?
Asukasvalinnat voidaan raportoida joko tietojärjestelmistä saatavilla valmiilla koonneilla, Excel-taulukkoina tai muulla vapaamuotoisella tavalla. Myös Varkella on lomakemallipohja asukasvalintojen raportointia varten, jota voi hyödyntää. Mallipohja on ladattavissa Varken verkkosivuilta: Valtion tukeman asuntokannan hallinnoinnin lomakkeet (varke.fi).
Tuleeko asukasvalinnan valvontaa tekevän henkilön olla virkasuhteessa?
Arava- ja korkotukilainsäädäntö ei määrittele, eikä Varkella ole tähän kantaa. Asia on varmistettava hyvinvointialueen omalta juristilta.
Saanko Varkelta tiedon hyvinvointialueen alueella sijaitsevien kuntien varallisuusrajoista?
Ajantasaiset rajat täytyy kysyä kunnista, sillä Varke ei ylläpidä tietoja varallisuusrajoista.
Jos kunnassa ei ole määritelty varallisuusrajaa, niin voiko hyvinvointialue määritellä rajan itse?
Varken suositus on, että varallisuusrajat määritellään nykyisin yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken, koska molemmat toimivat asukasvalintojen valvojana. Jos kunta ei ole määritellyt rajaa eikä sitä määritetä yhteistyössä, ei Varke näe estettä sille, että hyvinvointialue määrittelee palvelu- ja yhteisöllisen asumisen varallisuusrajat itse. Ohjeita varallisuusrajojen määrittämiseen löytyy Varken ohjesivustolta asukasvalintaohjeista: Asukasvalinta (ohjeet.varke.fi).
Miten vuorokausihinta määritellään, nettona vai bruttona? Kumpi otetaan huomioon varallisuusrajaa määritellessä? Nettohinnasta vähennetty asiakasmaksut.
Vuorokausihinta voidaan määritellä Hali ry:n ja valtiovarainministeriön valtakunnallisen selvityksen mukaisesti ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Valtakunnallinen keskihinta on Hali ry:n vuoden 2023 selvitykseen perustuen 185 €/vrk. Lisätietoja: Selvitys hoivan kustannuksista (Hyvinvointiala.fi)
Määritelläänkö kaikille erityisryhmille omat varallisuusrajat (esim. ikääntyneiden ympärivuorokautinen palveluasuminen tai kehitysvammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen)?
Voi halutessaan määritellä omat rajat, mutta rajat voivat olla myös samat kaikille erityisryhmille.
Mikä on asukasvalinnan poikkeuslupa ja mihin se perustuu?
Valtioneuvoston asetuksen (166/2008) 7 §:ssä säädetään poikkeusluvasta. Valvontatehtävän vakiintuneen käytännön mukaan hyvinvointialue voi myöntää asukasvalintaperusteista poikkeamiseen poikkeusluvan, jonka kesto on kerrallaan maksimissaan neljä vuotta. Lupa voidaan myöntää, jos sille on vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta perusteet, henkilöllä on terveydellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvä kiireellinen syy.
Luvan antaminen ei saa olennaisesti haitata asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden asunnonsaantia ja lupa voi koskettaa vain vähäistä määrää asuntoja.
Onko Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella valmista mallipohjaa poikkeuslupapäätökseen? Mitä poikkeuslupapäätöksessä tulee olla?
Varkella ei ole mallipohjaa poikkeuslupapäätökseen eikä tarkkoja ohjeita poikkeusluvan muotoseikkoihin. Poikkeuslupapäätöksessä tulee kuitenkin olla kerrottu ainakin se, mistä poiketaan ja millä perustein sekä kauanko poikkeuslupa on voimassa.
Onko asukasvalinnan valvonta tarpeen, jos kunnassa on merkittävää ylitarjontaa asunnoista?
Asukasvalinnan valvonta on lakisääteinen tehtävä. Hyvinvointialueella sijaitsee lukuisia kuntia ja kunnassa saattaa olla myös kuntaomisteisten asuntojen lisäksi muita valtion tukemia kohteita. Oheiseen viitaten, vaikka jossakin kunnassa on tyhjiä asuntoja, ei se poista valvonnan tarpeellisuutta koko alueelta.
Lähtökohtana on, että valvonnan tulee olla kattavaa, jotta säädösten noudattaminen voidaan varmistaa. Jos kohteessa on tyhjäkäyttöä, voidaan sinne valita asukkaaksi kevyemmin perustein, kuitenkin siten, että ns. kriteerit täyttämättömistä henkilöistä valitaan se, joka on lähinnä säädettyjä kriteereitä.
Valvottavan usein kysymät kysymykset
Kenelle asukasvalinnat raportoidaan? Entä jos valinnat tehdään hyvinvointialueen toimesta?
Tehdyt asukasvalinnat raportoidaan hyvinvointialueen oman valvontatapapäätöksen mukaisesti siihen yksikköön, jossa valvonta suoritetaan.
Jos tietoa ei löydy hyvinvointialueen verkkosivuilta, on sitä kysyttävä esimerkiksi hyvinvointialueen kirjaamosta. Varkella ei ole ajantasaista tietokantaa hyvinvointialueiden valvontayksiköistä.
Myös hyvinvointialueen omat valinnat raportoidaan valvontaa varten.
Voidaanko asukasvalintatietoja luovuttaa valvojalle?
Hyvinvointialueella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tarkastettavakseen ja käyttöönsä kaikki valvontatehtävänsä kannalta tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat, jotka on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä.
