Yhteishallinto valtion tukemissa vuokrataloissa
Tässä ohjeessa kerrotaan yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa ja siitä, mitä uusi yhteishallintolaki (1169/2022) tarkoittaa käytännössä.
Ohje on tarkoitettu valtion tukemia vuokra-asuntoja omistaville yhteisöille ja muille yhteishallintoa toteuttaville tahoille, kuten asuntojen välivuokraajille. Ohjeessa on paljon hyödyllistä tietoa myös asukkaille.
Mitä yhteishallinnolla ja asukasdemokratialla tarkoitetaan?
Yhteishallinnolla tarkoitetaan vuokrataloyhteisön ja asukkaiden välistä yhteistyötä. Asukasdemokratialla tarkoitetaan samaa asiaa, mutta termi on vakiintuneempi puhekielessä.
Yhteishallinnon lisäksi vuokrataloyhteisöllä ja asukkailla voi olla vapaamuotoisempaa yhteistoimintaa. Yhteishallinnosta tai asukasdemokratiasta puhuttaessa viitataan kuitenkin yleensä nimenomaan yhteishallintolain edellyttämään toimintaan.
Mikä on yhteishallinnon tavoite?
Yhteishallinnon tavoitteena on
antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa
lisätä asumisviihtyvyyttä
edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa
edistää vuokratalojen energiatehokkuutta ja kestävää asumista
turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku asukkaiden ja vuokrataloyhteisön välillä yhteishallinnossa.
Uusi yhteishallintolaki
Vuokrataloyhteisön ja sen asukkaiden välistä yhteistyötä sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia säädellään yhteishallintolaissa. Laki muuttuu vuodenvaihteessa.
31.12.2023 asti sovelletaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990).
1.1.2024 tulee voimaan uusi laki yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa (1169/2022).
Mitä taloja uusi laki koskee?
Uusi laki koskee vuokrataloja, jotka ovat käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia joko aravarajoituslain (1990/1993) tai niin sanotun pitkän korkotukilain (604/2001) nojalla. Laki ei koske lyhytaikaisen korkotuen kohteita.
Talon omistaja voi kuitenkin päättää, että yhteishallintoa sovelletaan myös muihin kuin laissa määriteltyihin kohteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rajoituksista jo vapautuneet kohteet.
Yhteishallintolaki erityisryhmäkohteissa
Uusi laki koskee myös erityisryhmäkohteita sekä opiskelija- ja nuorisoasuntoja, mutta niissä yhteishallintoa voidaan toteuttaa toisin kuin tässä ohjeessa esitetään.
Yhteishallinto välivuokraustilanteissa
Vuokratalon omistaja on vastuussa yhteishallintolain noudattamisesta, vaikka asunnot olisi välivuokrattu toiselle taholle. Omistajan on siksi syytä sopia välivuokraajan kanssa yhteishallintolain noudattamisesta, esimerkiksi kirjaamalla velvoite välivuokrasopimukseen.
Välivuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kiinteistönomistaja vuokraa osan asunnoista tai kaikki asunnot toiselle taholle, esimerkiksi palveluntuottajalle, joka vuokraa asunnot asukkaille.
Välivuokraustilanteissa asukkaat nimeävät asukasedustajan tai asukasedustajat vuokratalon omistajan hallitukseen tai vastaavaan toimielimeen. Lue lisää asukkaiden edustuksesta hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä: Asukkaiden edustus hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä.
Lisää aiheesta
Yhteishallinto opiskelija- ja-nuorisoasumisessa.pdf
Lait
Laki yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa (1169/2022)
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001)
Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004)